KAPPALEIDEN TAUSTOISTA YM.: HAASTATTELUJA, LAINAUKSIA KIRJALLISISTA JULKAISUISTA

ANJUSHKA (Toivo Kärki) http://wp.me/p46kxM-hud (Lähde:https://www.finna.fi/Record/keski.2667391 )

Kärki oli kertonut Erkki Rantaselle, että tarina kertoi alun perin Taisto Tammen mummosta, mutta se oli muunnettu neutraalimpaan muotoon.

BALLADI RETERIKISTÄ JA RONTISTA (Juha Vainio/ Vexi Salmi) http://wp.me/s4Ei8W-1974 (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.627919 https://www.finna.fi/Record/jykdok.774917)
Laulu perustui keikkamyyjä Jukka Frontin ja Frederikin saunakeikkaan tanssijärjestäjän saunalla, joka päättyi siten, että Jukka Front tuli huopaan kääriytyneenä ja nokisena Helsinkiin. Frederikiä syytettiin murhapoltosta.
Frederik: -Mä muistan nää otsikot: ”Frederik sotkeutunut murhapolttoon!” Saunalla joku oli käsitellyt tulta varomattomasti. Mä olin tunnettu solisti ja paikalla. Eli mun niskaan se kaadettiin. Syyte murhapoltosta kuitenkin raukesi. Junnu Vainio näki tässä sinänsä traagisessa tapahtumassa koomisia piirteitä ja teki siitä laulun.

Kun Junnu ja Vexi kuulivat tapahtuneesta, he päättivät tehdä siitä laulun. Toinen kirjoitti kaksi säettä ja toinen jatkoi siitä, kunnes laulu oli valmis.

EI KUKAAN TOINEN (Toivo Kärki/ Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1967

Aihe: M. Penttinen.

EI MITÄÄN NIMIÄ (Toivo Kärki/ Juha Vainio) http://wp.me/p46kxM-37F (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.906226 )
Parina aamuna viikossa Toivo Kärki kutsui Junnu Vainion ja minut (Vexi Salmi) huoneeseensa ja tiedusteli onko herroilla mitään nerokasta mielessä. Yhtenä tällaisena aamuna katselimme Junnun kanssa toisiamme. Kummallakaan ei ollut minkäänlaista tekstinpätkää valmiina. Siinä vaiheessa Topi kaivoi puvuntakkinsa rintaraskusta muistilappunipun, johon hän oli kerännyt lehdistä ja radiosta poimimiaan aiheita.
-Katsokaa sytyttääkö aiheet?” hän sanoi, ja me tutkimme suuremmin kiinnostumatta lappupinoa.
Seuraavaksi Topi veti esille kellastuneen mapin, jossa oli Helismaan tekstijäämistö. ”Jah, täytyy katsoa löytyykö Repeltä vielä jotain sävellettävää.”
Siinä vaiheessa me heräsimme. ”Laita se tekstimuseo pois”, Junnu ilmoitti ja me vetäydyimme omiin kammioihimme kirjoittamaan.
Puolen tunnin kuluttua olin esittelemässä omaa ehdotustani, jota Topi ruoti kovalla kädellä, kun Juha saapui oman ehdotelmansa kanssa.
”Näyttää lupaavalta”, Topi mutisi. ”Täytyy koesäveltää.”
Se tarkoitti, että Topi kirjoitti odotettaessa melodian. Yleensä sävel syntyi nopeasti ilman instrumentteja, ja sen valmiiksi saatuaan Topi tokaisi joka kerta saman lauseen: ”Tästä tuli aika näppärä ralli.”
Niin kävi tälläkin kertaa. Topi katseli vielä hetken nuottia ja tekstiä ja sanoi Junnulle: ”Kertosäkeen päätteeksi voisit vielä kirjoittaa yhden rivin. Sanajako on läpä lässyn lässyn lää. Silloin rallista tulee melodisesti vielä parempi.”
Junnu otti tekstilappunsa ja poistui huoneesta. Me jäimme juttelemaan minun hengentuotteestani.
Kun minun sanoitukseni oli saanut tuomionsa, Junnu tuli tuomaan omaa tekstiään, johon hän oli tehnyt tarvittavan lisäyksen.
Topi katseli tekstiä, hyräili ääneti melodiaa ja totesi: ”Nyt tämä on valmis. Pannaan levylle, kun löytyy sopiva laulaja.”
Poistuimme Junnun kanssa Topin huoneesta ja matkalla kysäisin, mitä hän oli kirjoittanut Topin toivomaan paikkaan.
” Läpä lässyn lässyn lää”, vastasi Junnu. Laulun levytti myöhemmin Pertti Metsärinteen yhtye nimellä Ei mitään nimiä.

EI TÄMÄN POJAN HAUDALLA RUUSUT KASVA (Toivo Kärki/ Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1969 (Lähde:https://www.finna.fi/Record/keski.2667391 )

Kärki oli sitä mieltä, että tämä oli yksi parhaita  hänen pöydälleen koskaan ilmestymeitä sanoituksia.

EN KERRO KUINKA JOUDUIN NAIMISIIN (Vexi Salmi) http://wp.me/p46kxM-2mY (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.1188591 )

CCI25102015 CCI25102015_0001

EN PÄIVÄÄKÄÄN VAIHTAISI POIS (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1979 (Lähde:http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-235-888-2 )

Rautavaara levytti vuonna 1979 samannimisen valssin (aiempi Toivo Kärjen ja Vexi Salmen tekoa, levytetty v. 1972). Markkula oli korrektisti kysynyt tähän Kärjeltä lupaa, ja Kärki suurpiirteiseen tyyliinsä myönsi sen, koska hänen oma kappaleensa ei menestynyt.

HERRAT HELSINGIN (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1966 (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.1162967 )

Herrat Helsingin syntyi Juhan idean pohjalta. Juha halusi esittää laulun, jossa olisi taustalla ravintolaääniä. Erik Lindström puolestaan halusi tehdä sävelmän, joka assosioituisi Georg Malmsténin Kohtalokkaaseen sambaan, joten Erik sävelsi Juhan laulettavaksi Herrat Helsingin- samban.

HÄRMÄN CHANSON (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1966 (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.1162967 )

Kappaleen Härmän chanson idea tuli Juhalta, joka oli hermostunut kuullessaan, että Euroviisujen tuomaristo oli halunnut kilpailuun chanson- tyylisiä kappaleita. Juhan mielestä ihmisten makua ei voinut ohjata korkeakulttuuriseen suuntaan, ja hän halusi tehdä aiheesta pilasanoituksen, joten hän pyysi Erik Lindströmiä säveltämään hänelle tarkoitukseen sopivan chansonin.

ITKE VAAN JOS HELPOTTAA (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1967 (Lähde: Radio Suomi, Valoa ikkunassa, vieraana Raimo Häyrinen, aiheena Juha Vainio, 1996)

Junnu oli Raimo Häyrisen kanssa Kauppatorilla kävelemässä arkena päiväsaikaan, Junnu paljain varpain. Junnu muisti ykskaks että Arinatiellä, Finnvoxissa on äänitys, Anita Hirvonen laulusolistina. Yhtyeen muusikot olivat soittaneet jo pitkään taustoja kiroten sanoittajan laiminlyömiä tehtäviään. Junnu ei siis ollut tehnyt tekstiä kappaleeseen ennestään vaan alkoi tehdä sitä pyytäen Häyristä käymään kaupassa sillä välin tuomaan puolikkaan maitoa. Anita Hirvonen tuli Häyristä vastaan kysyen Junnua ja todeten potevansa kauheaa flunssaa. Junnu tarvitsi kynänpätkän jolla hän Häyrisen kauppareissun aikana kirjoitti lauluun suomalaisen tekstin.

JAWOHL, JAWOHL (Juha Vainio) http://wp.me/p46kxM-4Io (Lähde:https://www.finna.fi/Record/jykdok.774917 )

Juuri ennen syyskuussa 1972 alkaneita Münchenin olympiakisoja Juha Vainio nauratti ja ärsytti suomalaisia jälleen kerran. Hän teki pilkkalaulun ”Jawohl jawohl” Lapissa porsastelevista saksalaisturisteista. Idean Junnu oli saanut tietysti jälleen pohjoisessa, mutta laulu syntyi vasta Espoossa. Ensiesityksensä laulu koki jossakin Raimo Häyrisen urheiluohjelmassa, ja sen kuulutti sisään toinen Junnun vanha kaveri Pentti Fagerholm. Sen verran kuuma laulu kuitenkin oli, ettei Junnu esiintynyt omalla nimellään: laulun oli tehnyt herra nimeltä Jallu Kääpä.

Kun laulu tuli ulos, jopa Toivo Kärki oli sitä mieltä, että se on poistettava markkinoilta. Junnun alkuperäisversiossa kun huudettiin vielä lopuksi ”Sieg heil”, mutta levylle saakka hitlerhuudot eivät koskaan päässeet.

Saksan lähetystö halusi tietysti oitis kuulla laulun, ja jupakasta syntyi aikamoinen kohu, mutta ohjelmassaan rallin ensimmäiseksi esittänyt Höyry Häyrinen oli jo ehtinyt Yleisradion lakimiesten harmiksi kadota kesäolympialaisiin – Saksaan.

Pitivätpä saksalaiset Junnun rallista tai eivät, siinä on jotakin sanomattoman koskettavaa. Hän julkaisi sen myös Viikkosanomien pakinassaan.

JOKAINEN PÄIVÄ ON LIIKAA (Juha Vainio & Vexi Salmi) http://wp.me/p4Ei8W-7S (Lähde:https://www.finna.fi/Record/jykdok.774917 )

Junnun piti kirjoittaa teksti Päivi Paunun suureen hittiin ”Jokainen päivä on liikaa”, mutta hän sai syntymään vain laulun nimeä kantavan kertosäkeen ja hiukan lisää, mutta ei kovin paljon kuitenkaan. Sitten Junnu katosi, vaikka levytys oli jo iltapäivällä.

Vexi sai paikata Junnun jäljet. Hän jätti hyväksi kokemansa alun paikalleen ja teki loput sanat.

Silloin tällöin Junnu käytti taiteilijanimeä Mirja Lähde. Vexi laittoi nyt sanoitukseen Mirja Lähteen lisäksi omaksi taiteilijanimekseen Irja Tähde. Kyseessä on ainoa laulu, jossa Veksi on käyttänyt tätä nimimerkkiä.

JOS NÄHDÄ VOISIN (Juha Vainio) http://wp.me/p46kxM-4yi (Lähde:https://www.finna.fi/Record/jykdok.902091 )

”Tähdet tähdet- kappaleenkin kohdalla käytin samaa metodia kuin monien muiden Badding- sovitusten kohdalla: mä kuppasin siihen välikkeeksi alkusoiton eräästä Unto Monosen kappaleesta”, Esa (Pulliainen) tunnustaa.

”En nyt tietysti ihan nuotilleen, ettei vankilaan joudu, mutta sinne päin. Aina ne Monoselta kupatut pienet välikkeet sopivat jostain syystä kuin nenä päähän näihin Raulin omiin kappaleisiin. Siinä on jokin selittämätön yhteys.”

JUHANNUSTANSSIT (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1965 (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.1162967 )

Kappaleisiin haettiin esimerkiksi jazzin maailmasta erilaisia piristäviä ideoita ja yksityiskohtia. Juhannustanssit- kappaleen ”kerran vielä pojat”- huudahdus on Finndiscin suomalainen vastine Count Basien April in Paris- kappaleen nauhoituksesta, jossa Count toteaa ”one more time”. Erik Lindström ehdotti Juhalle, että kappaleen loppuun voisi lisätä suomeksi kyseisen huudahduksen. Erik kertoo myös, että kappaleeseen on lisätty kaksi tahtia pianoa studiossa, koska Basien kappaleetkin loppuivat siten.

JÄMSÄN ÄIJÄ (Juha Vainio) https://finnishsongwriters.wordpress.com/2014/06/01/juha-vainio-diskografia-levytetyt-laulut-jamsan-aija-1977/ (Lähde:https://www.finna.fi/Record/jykdok.1162967 )

Erik Lindström halusi, että eri puolilla Suomea ostettaisiin hänen levyjään, joten hän tilasi suomalaisia paikkakuntia käsitteleviä sanoituksia ja sävellyksiä runoilijoilta ja säveltäjiltä. Juha kirjoitti Erikin pyynnöstä yhtiölle mm. sanoituksen Jämsän äijä.

Kappaletta varten Erik kertoi Juhalle tarinan rikkaasta miehestä, joka esitti köyhää. Miestä kutsuttiin ”Jämsän äijäksi”. Tarinan mukaan jossakin oli iso höyrylaiva huutokaupattavana. Tilaisuuteen saapui mies, jolla oli lapikkaat ja pussihousut jalassa ja karvalakki päässä. Mies osallistui innokkaasti huutokauppaan, ja lopulta meklari ilmoitti, että laiva oli myyty miehelle. Kuulijat odottivat kiinnostuneina, mitä sen jälkeen tapahtuu, sillä kaikki ajattelivat, ettei lapikasmiehellä voinut mitenkään olla höyrylaivan ostoon tarvittavia rahoja, mutta mies olikin kaivanut ison rahatukon repustaan. Juha innostui Erikin kertomasta tarinasta ja kirjoitti siihen perustuvan sanoituksen.

JÄTKÄN PUHEENVUORO (Toivo Kärki/ Juha Vainio) http://wp.me/p46kxM-3mS (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.57118 )

Toivo Kärki: ”Pidän siitä itse kovasti, ja Metsäradio soittaa sitä usein. Ajatus on, että tulkaa jumalauta tänne, Helsingin herrat, niin saatte nähdä mitä tää on, te viette meidän naiset, te viette meidän rahat ja kaikki. Se on sorretun jätkän puolustus.”

KAKSTOISTA MARKKAA (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1969 (Lähde: Kyöstilän haastattelu Sävelradion Sunnuntain musiikkivieras- ohjelmassa)

Tapio Kyöstilän mukaan Finntrio oli esiintymässä eräässä anniskelupaikassa. Sinne sattuivat myös Juha Vainio ja Jukka Virtanen asiakkaina ja Kyöstilä patisti herroja kirjoittamaan kappaleeseen, pitempään odotetun suomalaisen tekstin.

KANARIAN KALLE (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1975 (Lähde:https://www.finna.fi/Record/jykdok.774917 )

Kalevi Keihäsen järjestämällä Kanarian matkalla Junnu teki pojastaan Kallesta tämän laulun.

KARJALAN PRIKAATIN MARSSILAULU (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1964 (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.774917 )

Koska Juha alkoi olla jo koko Kymenlaakson tuntema sanoittajanikkari, myös Karjalan Prikaati kääntyi hänen puoleensa. Prikaati tarvitsi uuden marssilaulun. Tarvittiin sekä sanat että sävel, siis kerta kaikkiaan uusi marssi.
Kotkan Kirkkokatu 20:n alakerrassa asuivat tuohon aikaan Tauno Vainio ja hänen perheensä, kerrosta ylempänä piti majaansa puolestaan yksi kuuluisista kotkalaisista muusikoista, orkesterinjohtaja Pertti Metsärinne oman nuoren perheensä kanssa. Metsärinne oli kahdeksan vuotta Junnua vanhempi.
Junnu sai armeijasta runsaasti lomaa marssinsa tekoa varten. Eräänä päivänä hän ilmestyi Pertti Metsärinteen ovelle, kertoi kunniamarssista ja ojensi orkesterinjohtajalle paperin.
-Pistäs vähän noita sointuja järjestykseen, Junnu murahti.
Pertti Metsärinne suoristeli hiukan tottumattoman säveltäjänalun sointuja, ja valmista tuli.
Kun Junnun kunniamarssi valmistui, sitä piti kokeilla myös käytännössä. Säveltäjä-sanoittaja seisoi korokkeella polleana prikaatin komentajan kanssa, soittokunta soitti ja Junnun asetoverit marssivat minkä taisivat.
Soitto kaikui ja saappaat hakkasivat kentän pintaa. Jonkin ajan kuluttua eversti tiedusteli sotamies Vainiolta:
-Kuinka on, meneekö se tahtiin?
Junnu vilkaisi hikisinä ja tuskissaan marssivia kavereitaan, virnisti ja murahti toisesta poskestaan:
-Ei se mene. Otetaan vielä pari kertaa kentän ympäri.
Uusi marssi esitettiin virallisesti Karjalan Prikaatin vuosipäivän yhteydessä 6.5.1964. Kyseessä oli varuskuntakuoron ja torvisoittokunnan yhteisesitys. Karjalan Prikaatin lehti Kaartilainen kertoo marssin synnystä näin:
Laulustaan, joka on heti saavuttanut suuren suosion prikaatilaisten keskuudessa, kertoo sen tekijä stm Juha Vainio itse seuraavaa:
”Minulla itselläni ei ollut varsinaista pakottavaa tarvetta marssin synntyyämiseen, mutta majuri A. Lehtonen keskusteli kanssani ja kertoi marssilaulupuutteesta. Samassa yhteydessä hän esitti toivomuksen, että minä yrittäisin saada jonkinlaista laulua aikaan. Innostuin asiaan ja tein oheisena nähtävän marssin. Sen soinnut ovat nykyhenkiset, nuoren miehen mieleiset ja sanoissa olen taas pyrkinyt muistuttamaan perinteistä, jotka velvoittavat meitä vanhan Kaartin lipun alla kulkevia tämän päivän varusmiehiä.”

KUUSAMO (Juha Vainio/ Veikko Samuli) http://wp.me/p46kxM-4VX (Lähde: https://www.finna.fi/Record/helka.1951213 )

Veikko Samulin mukaan muusikoiden palkat olivat 1970- luvun lopussa hyvät, ja levy-yhtiöiden johtoporras ei katsonut hyvällä kasvaneita tuotantokuluja. Samuli kertoi konkreettisen esimerkin Dannyn Kuusamo- kappaleen levytyksestä 1976. Samulilla oli taustakuorossa viisi laulajaa, jotka lauloivat unisonossa, ja Samuli halusi tuplata vielä tämänkin. Samulin mukaan tuottaja Jaakko Salo oli tästä ”kauhuissaan”, koska se olisi kallein ”uniskuoro”, jonka Salo olisi joutunut tuottajana hyväksymään. Samuli sai kuitenkin tahtonsa läpi.

LAULA KANSSAIN (Vexi Salmi/ Veikko Samuli) http://wp.me/p46kxM-3lx (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.1194638 )

CCI22102015_0002 CCI22102015_0003

LÄHDETÄÄN (Toivo Kärki/ Juha Vainio & Raul Reiman) http://wp.me/s4Ei8W-1969 (Lähde:https://www.finna.fi/Record/keski.2667391 )
Juha Vainio teki levytystilaisuudessa uudet sanat, jonka takia äänitys tapahtui vasta klo 22.

MAANANTAITANGO (Jörgen Petersen/ Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1963 Lähde:https://www.finna.fi/Record/jykdok.1028341

Jörgen Petersen oli tutustunut Katri Helenaan vuonna 1963 Joensuussa, jossa Jörgen oli kaupungin oman orkesterin solistina. Jörgen sopi Gunnar Pedersenin kanssa, että Katri tulee konsertin jälkeisen viikon maanantaina Helsinkiin PSO:lle koelauluun. ”Aloin jo paluumatkalla ajankulukseni säveltää hänelle junassa kappaletta, jonka nimeksi annoin Maanantaitango, koska tyttö tulisi maanantaina. Katri tuli, lauloi ja pestasimme hänet ilman muuta PSO:lle. Pihakin (toim. joht. Martti Piha) hymyili oikein leveästi. Sovimme, että Katri tulee uudestaan seuraavalla viikolla tekemään levyä Akkuteollisuuden studiolle. Soittime nauhalle Maanantaitangon ja Poikien kuvat. Katri lauloi osuutensa hienosti, mutta levy myi vain keskinkertaisesti, ei huonosti mutta ei tarpeeksi hyvinkään.

MENNEITÄ MUISTOJA (Toivo Kärki/ Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1967

Kappaleen alkuperäinen versio, Reino Helismaan tekstillä (Vainio kirjoittanut lisää tekstiä jatkoksi), sisältyy elokuvaan Kaksi vanhaa tukkijätkää, jossa sen laulaa Armas Jokio.

MILLOINKAAN EN LÖYDÄ SAMANLAISTA (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1968 (Lähde: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Onnenp%C3%A4iv%C3%A4t.+2%2C+Suomen%2C+Englannin+ja+USA%3An+suosituimmat+singlet+ja+albumit+vuosina+1966-1969&type=AllFields )

Fazer oli saanut vihiä Engelbert Humperdinckin aikeista levyttää kappale kaksi viikkoa ennen sen purkittamista. Fredi ehdottikin, että hän laulaisi sen englanniksi ja levy pantaisiin kansainväliseen levitykseen, mutta suunnitelma ei koskaan toteutunut. Single oli meillä myydyin elo- ja syyskuussa 1968.

NINOTSKA (Toivo Kärki/ Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1969 (Lähde:https://www.finna.fi/Record/keski.2667391 )
Kärki oli tarjonnut kappaletta Markku Arolle Syksyn Säveleen, mutta Aro ei ollut tarttunut siihen.

POLIISI (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1966 (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.1162967 )

Erik Lindström oli suunnitellut, että Irwin levyttäisi poliisiaiheisen laulun. Kappaleen valmistuttua hän päätti käydä näyttämässä sitä poliisilaitoksella, sillä hän halusi varmistaa, ettei laulu loukannut poliiseja. Poliisilaitoksella annettiin ymmärtää, ettei laulu miellyttänyt heitä, vaikka he eivät kieltäneetkään kappaleen julkaisemista. Erik ymmärsi vihjeen ja päätti jättää kyseisen laulun julkaisematta. Hän halusi kuitenkin tehdä poliisiaiheisen kappaleen, joten hän ehdotti Juhalle, että tämä kirjoittaisi poliiseista sanoituksen. Ohjeeksi hän antoi, ettei Juha saisi missään nimessä halveerata poliisia tekstissään. Juha kirjoittikin hyvin poliisimyönteisen kappaleen, jossa kerrotaan ammatinharjoittajan raskaasta ja yllättäviä käänteitä sisältävästä työstä.

RUNON JA RAJAN TIE (Toivo Kärki/ Vexi Salmi) http://wp.me/p46kxM-2Sc (Lähde:http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-235-888-2 )

Kärki keksi laulun idean käytyään Ilomantsissa.

SEURAMATKAT (Toivo Kärki/ Juha Vainio) http://wp.me/p46kxM-3I9 (Lähde:http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-235-888-2 )

Noihin aikoihin matkoja järjestänyt Kalevi Keihänen tiettävästi suuttui ensin rankasta pilanteosta mutta huomasi pian kappaleen mainosarvon. Hän tarjosi Kärjelle ja Vainiolle vapaata seuramatkaa. Kärki kieltäytyi, mutta Vainio otti tarjouksen vastaan. Vuoden 1986 televisiohaastattelussa Vainio kertoi, että teksti oli syntynyt ensin, ja sen nähtyään Topi oli hihkunut riemusta.

SUOLAA, SUOLAA, ENEMMÄN SUOLAA (Juha Vainio) http://wp.me/s4Ei8W-1965 (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.1162967 )

Suolaa suolaa enemmän suolaa syntyi Erik Lindströmin idean pohjalta. Erik halusi, että ”Fakiiri Kronblom” saisi televisioon oman tunnusmelodian, jotta Erikin sävellys saisi tv-näkyvyyttä. Juha sanoitti kappaleen Erikille ja lauloi sen levylle.

SUURTEN UUTISTEN PÄIVÄ (Juha Vainio) https://finnishsongwriters.wordpress.com/2014/03/05/juha-vainio-diskografia-levytetyt-laulut-suurten-uutisten-paiva-1965/ (Lähde: https://www.finna.fi/Record/jykdok.1162967 )

Jaakko Salo oli Scandialla tottunut saamaan Saukilta valmiita tekstejä, ja kun Juha nuorena miehenä astui Saukin tilalle, sekä Juha että Jaakko olivat aluksi hieman hämmentyneitä tilanteesta.
Ensimmäinen yhteinen kappale, jonka Jaakko Salo muistaa tehneensä Juha Vainion kanssa, oli sanoitus Suurten uutisten päivä. Kyseinen kappale oli eräänlainen ”kädenvääntökappale”, jota tehdessään Jaakko ja Juha harjoittelivat lauluntekoa ja toistensa työskentelytapoja.

TIMANGIKABAREE (Juha Vainio ja Vexi Salmi) https://finnishsongwriters.wordpress.com/2015/07/05/vexi-salmi-diskografia-levyttamattomia-lauluja/ (Lähde:  http://www.docendo.fi/kivikasvot.html)

Vuoden 1976 alussa Timangi Juhlakabaree valmistui. Se esitettiin helmikuun alussa ja sai mukavat katsojaluvut. Pian tämän jälkeen viihdepäällikkö Kokkonen ilmoitti, että MTV:n viihde haluaa tuottaa syksylle -76 neljä uutta Timangi-kabareeta. Teimme nopeasti Erelle ehdotuksen jatko-osista: Lempikabaree, Unelmakabaree, Duunikabaree ja Kipsikabaree. Saimme maaliskuussa sopimukset ja ohjelmien työstö alkoi kolmikkomme ideapalavereilla. Tämän jälkeen Jori ja minä kirjoitimme sketsejä samalla kun Vexi Salmi ja Junnu Vainio runoilivat tilaamiemme kabareelaulujen tekstejä. Sitä mukaa kun niitä valmistui, minä ryhdyin sävellystyöhön.

Lempikabaree – supermenestys

Helmikuussa aloin aamupäivisin ohjata mainosfilmejä, iltapäivisin sävelsin Adlonin Lempikabareen lauluja Vexi Salmen ja Juha Vainion teksteihin. Lempikabareen ensi-ilta oli maaliskuun alussa Adlonissa, 1912 valmistuneen Helsingin Pörssiklubin ravintolassa. Menestys oli hieno. Ravintola oli täynnä koko kuukauden ja lehtiarvostelut imartelivat sielua.

Huhtikuussa marraskuuhun valmistimme Timangit- TV-sarjan osia. Lokakuun lopulla työn alla minulla oli terveyttä ja sairautta käsittelevän Kipsikabareen musiikkien säveltäminen. Istuin kotona päivät pitkät pianon ääressä ja rakensin melodioita sekä perussoinnutusta Vexin ja Junnun teksteihin. Ohjelmiemme ammattisovittaja Pentti Lasanen jatkoi siitä eteenpäin.

Lokakuun 26. päivänä sävelsin melodiaa Vexi Salmen satiiriseen tekstiin, joka kertoi satavuotiaasta teräsvaarista: ”Mä olen terve kuin pukki ja joka yö yhä vahvistun ja sydän hyrrää kuin rukki mä tunnen kuinka nuorennun.”

UUDELLEEN JOS LUOKSES TULLA VOISIN (Juha Vainio) https://finnishsongwriters.wordpress.com/2014/04/23/juha-vainio-diskografia-levytetyt-laulut-uudelleen-jos-luokses-tulla-voisin-1968/ (Lähde: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Saarenmaan%20valssi%20%3A%20Georg%20Otsin%20el%C3%A4m%C3%A4kerta%22&type=Title )

Kappale levytettiin yhdellä otolla. Siitä tuli erittäin suosittu. Viron radion suomenkielisten ohjelmien toivottujen listalla se ylsi aivan kärkipäähän Saarenmaan valssin oltua ehdoton ykkönen.

VAPINAMIES (Juha Vainio) https://finnishsongwriters.wordpress.com/2014/05/23/juha-vainio-diskografia-levytetyt-laulut-vapinamies-1975/ (Lähde:https://www.finna.fi/Record/jykdok.774917 )

1970-luvun puolessavälissä Aarno ”Arska” Raninen oli levy-yhtiö Discophonissa kotimaisen tuotannon päällikkö ja Junnu teki sanoituksia sinnekin. Arskalla oli normaalisti joka viikko varattuna Finnvoxin studiolta yksi levytyspäivä, mutta eräällä viikolla mitään levytettävää ei ollut, ja Arska ajatteli peruuttaa vuoron. Ihmeekseen hän kuitenkin huomasi, että Junnu oili varannut häneltä mitään kysymättä levytysajan.
Arska meni uteliaisuuttaan katsomaan ja oli saada halvauksen, kun hän näki Rello Nivellin studiossa. Yhtye soitti täyttä päätä ja Rello levytti. Kun Junnu huomasi Arskan, hän heilautti päätään ja tokaisi:
-Älä puutu tähän. Tää on tämmöinen juttu.
Enkelikuorossa olivat muun muassa Junnun vanhat kaverit, toimittaja Raimo Vesa ja muusikko Reijo Lehtovirta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s